lauantai, 12. toukokuu 2007
Musikaaleja ja hiljaisuutta samalla
Aamulla piiitkästä aikaa sunnuntain aamun joogaan. Edellisestä kerrasta onkin jo aika pitkä aika. Aina on tullut oltua krapuloissaan. Nytpä en ole. Hah. Osasinpas olla juopottelematta. Johtunee myös seuran puutteesta, kyllä kait sitä ois voinutkin muuten lähteä, ehkä. Parempi kyllä vain näin. Kotona ja miettiä. Ajatella. Parantaa. Surra. Eikä siirtää surua toisaalle. Elämänmuutoksen sulattelua keskenään.
Jokin muukin on muuttunut. Ystävyydessä. Tai minussa. Kyynisyys on palannut. Pahat muistot lapsuuden/nuoruuden huonoista ystävyyssuhteista. Paskat, kurjat, perseet. Ihmiset ja suhteet. Ei niistä eroonkaan pääse. Muistoista. Ehei, nämä muistaa, vaikkei haluiskaan. Näistä ei pääse irti ja hyviä ei muista. Muistaahan toisaalta vaan ei niitä muistele. Musta tuntuu etten jaksa kohta itsekään itseäni, saatikka ketkään muutkaan.
Pakarisen Hannakin jo lauloi Eurovisioissa. Pitää äänestää - ettei The Ark vaan voittais. Ko ne hävis jo lätkässäkin meille niin joutavat hävitä tässäkin. Muutenkaan en pidä tuosta ketkuilusta. Ja mikä oli se ihme hyökkääminen toisten lehdistötilaisuuteen eilen vai milloin lie ollutkaan! Lapsellinen yritys kalastella julkisuutta ja äänestäjiä. Pyh.
Kommentit