O se värinä ihan ihanaa vaan tuona vallitsevana säätilana se ei nappaa. Ei mitenkään. Ikävää ja surullista. Koko ajan ahistusta. Ystävän ihana raks koiruuski sitten tänään heräsi viimeisen kerran. Kamalan surullista. Tiedän miten kallisarvoinen ystävä se oli ystävälleni. Ja kun se koko meidän ystävyydenkin ajan on ollut siinä-olemassa. Siskokin joutuu piakkoin omastaan luopumaan, syyt on erit ja se jää vielä elämään, muttei se sitä tuskaa poista. Herkkää...

Sain tänään kutsun kehityskeskusteluihin. Tuli ihan puun takaa ja luulenpa että tämä onkin pomon tapa koettaa petrata. Mulla on ainakin jo aika pitkä lista kasassa kerrottavaa. Eli toisin sanoen valitettavaa.

Illalla pyöräillen Leväselle, lenkille ja takas. Nauttimaan loistavaa illallista ja ihanaa marjakakkua. Oon ajellu siihen suuntaan tällä viikolla jo monesti :) Sama olis asuu siellä suunnalla ni tulis se pakollinen lisäurkkaki siinä tehtyä. No, sittepä sitä kumminkin pakkautuis siihen autoonsa ja ajas kumminkin vain sillä. No, toi oli nyt vain tuollainen heitto, mä viihdyn täällä keskustassa varsin hyvin. Me likes keskusta-asuminen. Musta vois olla vaikka isompiki tämä keskusta missä asua. Kuten New York tai jotain sellasta.

Ei mulla juttuu oo kerrotavana. Nukkuun pitäs mennä. Huomenna koulua ja kaik tekemättä vielä. Pari postiaki pitäs vielä laatia ennen sitä ja taitaa taas saada vitutuksen kehitettyä tuosta toimimattomasta digiboksistakin. No se joutaa kyl kii ko noi CSI Miami jaksot näkyyki olevan uusintoja. Että tällasta päivää tällä kertaa.