Voiko elämä oikeesti mennä näin. Että se yllättää vielä silloinkin kun vähiten sitä odotat tapahtuvan. Ja vaikka kyynisesti ajattelet yhtä jos toista, silti tapahtuu just sitä toista. Tai sitä kolmatta. Enpä olis uskonut ja nyt koetan sitten alkaa uskomaan. Oudolta tuntuu, ajatukset myllertää. Mutta onneks on käsillä hyvis asia. Antaa myllertää, tän tarviikin tapahtua.