Olen ongelmaton. Niskassani ei ole mtn vikaa. Eikä polvessa. Etsi uus hiiri ja vaihda se vasempaan käteen. Sillä tämä kaikki kipu ja tuska ja kolotus kuulema häviää. Niinpä niin. Olenkin jo vain käynyt kohta 20 kertaa fysikaalisessa, saanut uuden pöydän, uuden tuolin ja ties mitä ja nyt tarviisin vielä uuden ergonomisen perushiirestä poikkeavan hiiren. Loppuuko tämä ikinä. Rasittavaa rankua jatkuvaan koko ajan jotain. Vaihdanko alaa vai hyväksynkö vain sen tosiasian että tästä jäädään pian jollekin sairauskyvyttömyyseläkkeelle tästä hiirityöstä kun ei tätä staattista rasitusta kestä näköjään. Kroppa alkaa hajota joka helvetin paikasta. On kolotusta ja rasitusta ja kipeää ja rampaa. On saatana kaiken lisäksi vielä hilsettäkin päässä ekaa kertaa elämässä, tässä ja just nyt. Näin juur. Niin ja tässä en ala edes mahasta tai selästä puhumaankaan. Piste.

Töistäkin kun on tullut valitettua aina ettei tämä ole motivoivaa ja ei saa vastuuta ja plaaplaaplaa niin nyt sit on kahden hommat tehtävänä ja sitä vastuuta. Muttei sen vertaa että vois itse oikeasti jotain päättää (tai ainakaan isompia asioita) vaan ne on toisen tehtävä ja sitä toista ei saa ikinä kiinni. Aina menossa. Tai sit se ei vaan halua jotenkin ottautua hommiin - väistelee. Deadlinet lähenee ja ressitaso kasvaa. Ja miten on ahistavaa tämä leväperäinen toimintametodi kun on tottunut hoitamaan asiat määräaikoihin mennessä.

Menen pois ja koetan rauhoittua.